Lääketeollisuus manipuloi mediaa Suomessa: Rokotekriittinen artikkeli kirjoitettiin uudestaan

20.8.2017

 

Lue lisää mediamanipulaatiosta tässä.

Siitä kuinka rahaeliitti saa ihmiset uskomaan "mitä tahansa", tässä.

 

Suomen Keskustapuolueen julkaisun, Suomenmaan, alkuperäinen versio artikkelista:

 

Kuvateksti: Rokotevastaisuuden leviäminen on herättänyt huolta.

 

 

 

Roko­tek­rii­tikot kauhistelevat hait­ta­vai­ku­tuksia

Painostus vain vahvistaa epäluot­ta­musta terveys­vi­ra­no­maisia

kohtaan, roko­tek­riit­tisiä äitejä haastatellut tutkija Johanna

Nurmi sanoo.

Pauliina Pohjala 16.8.2017 18:21

Muokattu 16.8.2017 18:25

 

Rokoteohjelma Monet vanhemmat jättävät lapsensa rokottamatta hait­ta­vai­ku­tusten pelossa, suomalaisten roko­tek­riit­ti­syyttä Turun yliopistossa tutkiva tohtori Johanna Nurmi kertoo.

Nurmi on haastatellut tämän vuoden aikana 26 suomalaista äitiä, jotka ovat ottaneet lapsilleen vain osan roko­te­oh­jel­masta tai jättäneet kaikki rokotukset ottamatta.

Joillakin näistä äideistä on lapsia, jotka ovat saaneet lääkärin toteamia hait­ta­vai­ku­tuksia rokotteesta, mutta moni tekee päätöksensä oireiden pelossa.

– Ihmiset epäilevät myös allergioita tai astmoja rokotteiden hait­ta­vai­ku­tuk­siksi, vaikka yhteyttä ei ole voitu todistaa.

 

Roko­tek­riit­ti­syyttä ruokkii myös terveys­kä­sitys, jonka mukaan rokotukset heikentävät ihmisen luontaista vastus­tus­kykyä.

Monet Nurmen haas­tat­te­le­mista äideistä suhtautuvat lääke­tie­tee­seen kriittisesti tai ajattelevat, että sillä pitää hoitaa vain sairaita. He uskovat rokotteiden sijaan terveellisen ravinnon voimaan.

– He näkevät sairaudet luonnollisina eivätkä pelkää niitä. He eivät pelkää lapsensa sairastumista tuhkarokkoon, koska se on ollut hoidettavissa oleva tauti ennen rokotuksiakin.

– Moni myös laskee, että toden­nä­köi­syys saada vaikkapa aivo­kal­von­tu­lehdus tuhkarokon seurauksena on pieni, Nurmi sanoo.

Roko­tek­riit­ti­syys kumpuaa myös epäluot­ta­muk­sesta terveys­vi­ra­no­maisia kohtaan.

– Äidit sanovat, että terveys­vi­ra­no­mai­silla on kytköksiä roko­te­val­mis­ta­jiin, joten heidän antamansa tieto on puolueellista.

Jätetty pois:

Neuvolassa monia suostuteltiin ja painos­tet­tiinkin rokotteiden ottamiseen.

Tutkija Johanna Nurmi

 

Tutkija näkee roko­tek­ri­tiikin kasvun liittyvän siihen, että internetissä tieto on kaikkien saatavilla – ja erilaiset tietolähteet ovat ristiriidassa keskenään.

Vanhemmaksi tulevat ihmettelevät usein sitä, kuinka paljon rokotteita kansalliseen roko­te­oh­jel­maan kuuluu ja haluavat tietää, mitä rokotteet oikeastaan sisältävät.

Toisten ihmisten kokemukset rokotteista vaikuttavat asenteisiin suuresti. Sikainf­lu­ens­sa­ro­kot­teesta aiheutuneet narko­lep­si­a­ta­paukset säikäyttivät vanhempia.

Muutettu sanamuoto haittavaikutuksen syyn kyseenalaistavaksi:

– Jos jollakin on rokotteesta vakavan hait­ta­vai­ku­tuksen saanut lapsi, niin kyllä siinä suunnilleen puolet suvusta jättää lapsensa rokottamatta.

 

Lisätty "Nurmen tekemien haastattelujen perusteella", kyseenalaistaen haastateltujen rehellisyys:

Neuvolassa on suhtauduttu vaihtelevasti rokotteista kiel­täy­ty­mi­seen.

– Neuvolassa monia suostuteltiin ja painos­tet­tiinkin rokotteiden ottamiseen. Joitakin uhkailtiin jopa lasten­suo­je­luil­moi­tuk­sella.

– Toisille taas sanottiin, että asia selvä, eikä siitä tarvinnut keskustella enempää, Nurmi kertoo.

Tutkijan mukaan painostusta kokeneet ovat olleet erittäin tuohtuneita kohtelustaan.

– Se vain vahvisti heidän epäluot­ta­mus­taan terveys­vi­ra­no­maisia kohtaan. Perään­kuu­lut­tai­sinkin mahdol­li­simman avointa keskustelua rokotuksista. Keskustelua ei pitäisi pelätä, Nurmi painottaa.

Vastareaktion vuoksi tutkija ei myöskään kannata rokotepakkoa Suomeen.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Perhe- ja perus­pal­ve­lu­mi­nis­teri Annika Saarikko (kesk.) ilmaisi tiistaina Helsingin Sanomien haas­tat­te­lussa huolensa siitä, että yhä useampi lapsi jää rokottamatta vaarallisia kulkutauteja vastaan.

– Faktat ja mielipiteet menevät sekaisin. Tämä on osa laajempaa kehitystä, jossa kysee­na­lais­te­taan tieteellinen tieto, asiantuntijat, hallinto ja auktoriteetit. Tämä myös haastaa kansan­ter­veys­työn aivan uudella tavalla, Saarikko sanoi.

Ministeri haluaa lisätä neuvoloiden valistustyötä rokotepakon sijaan.

HS:n mukaan esimerkiksi tuhkarokolta, vihurirokolta ja sikotaudilta suojaavan MPR-rokotteen kattavuus on laskenut alle tavoitellun 95 prosentin jo 60 eri kunnassa eri puolilla maata.

 

Jätetty pois:

Suomenmaa poimi kirjoituksia roko­tek­riit­tiset-ryhmän julkiselta facebook-sivulta:

 

”Tilastot on just niitä millä muokataan ihmisten mieliä siihen suuntaan mihin halutaan. Lääke­te­ol­li­suus on loppupelissä se joka ohjaa maailmaa hyvin pitkälle, ei ihmisten terveyden takia vaan ahneudestaan rahaan.”

 

”Mua alkoi ärsyttää neuvolantäti, joka kauhisteli rokot­ta­mat­to­muutta ja perusteli sen juuri tällä "niinhän ne taudit on saatu kuriin". Kysyin häneltä, tietääkö edes mistä ja miten ne rokotteet on valmistettu ja että onko tutustunut aiheeseen yhtään itse..? Ei tiennyt eikä ollut... Miten joku sellaisessa "asemassa" oleva, voi puoltaa ja suositella jotain tutustumatta vähääkään aiheeseen..?”

 

”Ei kannata antaa mitään rokotteita lapselle. Mitä vähemmän myrkyllisiä kemikaaleja työnnetään lihakseen, mistä ne sitten lähtee vaeltamaan muualle kehoon, sen paremmin keho voi itse rauhassa rakentaa immuu­ni­jär­jes­telmää. Näin myös välttää kaikenlaisia autoi­muu­ni­sai­rauksia, kuten allergioita, muita ihosairauksia jne. Sen sijaan kannattaa keskittyä terveelliseen ruokavalioon jotta lapsen immuu­ni­jär­jes­telmä voi hyvin taistella mahdollisia sairauksia vastaan.”

 

”Rokotteet ovat turvallisia vai miten se menikään? Miksiköhän pelkästään jenkeissä on maksettu 3,6 miljardia dollaria korvauksia roko­tus­hai­toista vuoden 1988 jälkeen?”

 

”Puhdas ravinto ja henkinen tasapaino vaikuttaa mielestäni pitkälle että saa hyvän puolus­tus­jär­jes­telmän kehoon.”

 

Puhdas ravinto ja henkinen tasapaino vaikuttaa mielestäni pitkälle että saa hyvän puolus­tus­jär­jes­telmän kehoon.

Kommentti Roko­tek­riit­tiset-ryhmässä facebookissa

 

”On kaksi täysin rokot­ta­ma­tonta [lasta]. Limingassa ollu aivan loistava suhtautuminen. Ei olla edes kysytty miksi ei rokotteita oteta. Niille ei edes tarvitse perustella. Koska ne on täysin vapaaehtosia. Voidaan todeta että emme ota rokotteita. jos alkaa ihmetteleen niin pyydä niiltä jokaisesta rokotteesta tuote­se­los­teet, missä näkyy mitä rokote sisältää sekä mahdollinen hait­ta­vai­ku­tus­lista.”

 

”Meillä ei 2v tytölle ole annettu mitään rokotteita eikä myöskään tähän mennessä ole ollut kuin kerran nuhakuumeessa mistä selvittiin home­o­paat­ti­silla lääkkeillä, niitä käytetty myös hammaskipuun hänellä. Neuvolassa (Helsingissä) suhtauduttiin tosi hyvin kun sanottiin ettei rokoteta, hoitaja totesi vain että niin että eihän rokoittet pakollisia ole ja varsinkaan niitä ei tarvitse ottaa niin tiheässä aikataulussa mikä roko­te­oh­jel­massa on."

 

”Huoli pois!! Ja jos huonolla säkällä tuhkarokon saisikin, lähes 100%:n varmuudella tauti hoituisi jälkiä jättämättä. Me vanhempi ikäpolvi ollaan kaikki se sairastettu, enkä tiedä ainuttakaan jälkitautiin sairastunutta. Ja olen sentään toiminut tervey­den­hoi­ta­jana yli 30v!! Käsit­tä­mät­tö­mäksi mennyt tämä pelot­te­lu­kult­tuuri!!!”

 

”MILLOINKAAN valtamedia ei uutisoi tai esim. haastattele esim. TV-lähetyksissä roko­te­vau­ri­o­po­ti­laita tai heidän vanhempiaan! Olisi mielen­kiin­toista saada tietoa heiltä päivit­täi­sistä ongelmista joita lääke­te­ol­li­suuden ruiskeet ovat heille aiheuttaneet.”

 

”Eihän se ole helppoa kysee­na­laistaa "totuuksia" joita tuputetaan joka paikassa – tervey­den­huol­lossa, näyttävin mainos­kam­pan­join ja mediassa. Ei ole helppoa asettua painostuksen alaiseksi ja saada vastuuttoman hihhulin leimaa. En edes syytä lääkäreitä ja tervey­den­hoi­ta­ji­a­kaan, kun heidätkin aivopestään eikä kriittiseen ajatteluun ja tutkimuseen kannusteta.”

 

”Itse herännyt [roko­te­vas­tai­suu­teen] vasta silloin sikaflunssan aikoihin ja nyt pelottaa mitä olen omille lapsilleni mahdollisesti tietä­mät­tö­myyt­täni aiheuttanut. Onneksi silloin sikaf­luns­sa­piikin kielsin ottamasta vaikka koulussa oli kuulemma kova painostus. Yhdelle tutulle sitten narkolepsia tulikin. Nyt pelkään kummilapsen puolesta. Kun ei voi toisen päätä kääntää vaikka tietoa on tarjolla kyllä.”

 

”Se ajatus on aivan järjetön, että pieni lapsi saisi/saa noin 10 rokotetta ennen kuin täyttää 2 vuotta.”

 

”Mä lähdin alkuun rokotusten lykkäämisestä, neuvolassa sanoin, että haluan ensin ottaa paremmin selvää. Sit kun sitä tietoa oli tarpeeksi, ei niitä rokotuksia enää halunnutkaan riskien takia ja kun ei ylipäätään pysty enää uskomaan edes niiden toimivuuteen.”

 

”Tiedän muutamia sairaan­hoi­tajia ja lääkäreitä jotka ovat jättäneet roko­tu­soh­jelman väliin kokonaan. Yksi lääkäri sanoi suoraan ettei missään nimessä kehittyville aivoille sellaista, hän oli vasta kouluikäisenä antanut ottaa ensimmäiset rokotteet.”

 

”Meillä kohta 8kk tyttö. Ei oo mitään, eikä tulekaan mitään [rokotuksia]. Ja jos tulee pakko­ro­ko­tuksia, muutan maasta pois. Sen verran olen lukenut ja ottanut selvää.”

 

 

 

Suomen Keskustapuolueen julkaisun, Suomenmaan, muokattu versio artikkelista:

 

Kuvateksti: Vanhemmat ovat vastuussa siitä, etteivät he jätä lasta rokottamatta

epäluotettavan tiedon perusteella, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri

Tuija Leino sanoo.

 

Roko­tek­rii­tikot kauhistelevat hait­ta­vai­ku­tuksia

ja uskovat ruokavalion suojelevan taudeilta –

THL:n ylilääkäri tyrmää väitteet

 
Pauliina Pohjala 17.8.2017 15:36
Muokattu 17.8.2017 15:38
 

 

Rokoteohjelma Monet vanhemmat jättävät lapsensa rokottamatta hait­ta­vai­ku­tusten pelossa, suomalaisten roko­tek­riit­ti­syyttä Turun yliopistossa tutkiva tohtori Johanna Nurmi kertoo.

Nurmi on haastatellut tämän vuoden aikana 26 suomalaista äitiä, jotka ovat ottaneet lapsilleen vain osan roko­te­oh­jel­masta tai jättäneet kaikki rokotukset ottamatta.

Joillakin näistä äideistä on lapsia, jotka ovat saaneet lääkärin toteamia hait­ta­vai­ku­tuksia rokotteesta, mutta moni tekee päätöksensä oireiden pelossa.

– Ihmiset epäilevät myös allergioita tai astmoja rokotteiden hait­ta­vai­ku­tuk­siksi, vaikka yhteyttä ei ole voitu todistaa.

 

 

Roko­tek­riit­ti­syyttä ruokkii myös terveys­kä­sitys, jonka mukaan rokotukset heikentävät ihmisen luontaista vastus­tus­kykyä.

Monet Nurmen haas­tat­te­le­mista äideistä suhtautuvat lääke­tie­tee­seen kriittisesti tai ajattelevat, että sillä pitää hoitaa vain sairaita. He uskovat rokotteiden sijaan terveellisen ravinnon voimaan.

 

– He näkevät sairaudet luonnollisina eivätkä pelkää niitä. He eivät pelkää lapsensa sairastumista tuhkarokkoon, koska se on ollut hoidettavissa oleva tauti ennen rokotuksiakin.

 

– Moni myös laskee, että toden­nä­köi­syys saada vaikkapa aivo­kal­von­tu­lehdus tuhkarokon seurauksena on pieni, Nurmi sanoo.

Roko­tek­riit­ti­syys kumpuaa myös epäluot­ta­muk­sesta terveys­vi­ra­no­maisia kohtaan.

– Monet haas­tat­te­le­mani äidit sanovat, että terveys­vi­ra­no­mai­silla on kytköksiä roko­te­val­mis­ta­jiin, joten heidän antamansa tieto on puolueellista.

 

 

 

 

 

 

Tutkija näkee roko­tek­ri­tiikin kasvun liittyvän siihen, että internetissä tieto on kaikkien saatavilla – ja erilaiset tietolähteet ovat ristiriidassa keskenään.

Vanhemmaksi tulevat ihmettelevät usein sitä, kuinka paljon rokotteita kansalliseen roko­te­oh­jel­maan kuuluu ja haluavat tietää, mitä rokotteet oikeastaan sisältävät.

Toisten ihmisten kokemukset rokotteista vaikuttavat asenteisiin suuresti. Sikainf­lu­ens­sa­ro­kot­teesta aiheutuneet narko­lep­si­a­ta­paukset säikäyttivät vanhempia.

 

– Jos joku epäilee, että lapsi on saanut vakavan hait­ta­vai­ku­tuksen rokotteesta, niin kyllä siinä suunnilleen puolet suvusta jättää lapsensa rokottamatta.

 

 

Neuvolassa on Nurmen tekemien haas­tat­te­lujen perusteella suhtauduttu vaihtelevasti rokotteista kiel­täy­ty­mi­seen.

– Neuvolassa monia suostuteltiin ja painos­tet­tiinkin rokotteiden ottamiseen. Joitakin uhkailtiin jopa lasten­suo­je­luil­moi­tuk­sella.

– Toisille taas sanottiin, että asia selvä, eikä siitä tarvinnut keskustella enempää, Nurmi kertoo.

 

Tutkijan mukaan painostusta kokeneet ovat olleet erittäin tuohtuneita kohtelustaan.

– Se vain vahvisti heidän epäluot­ta­mus­taan terveys­vi­ra­no­maisia kohtaan. Perään­kuu­lut­tai­sinkin mahdol­li­simman avointa keskustelua rokotuksista.

– Keskustelua ei pitäisi pelätä, Nurmi painottaa.

Vastareaktion vuoksi tutkija ei myöskään kannata rokotepakkoa Suomeen.

 

Lisätty:

”Ei kannata antaa mitään rokotteita lapselle. Mitä vähemmän myrkyllisiä kemikaaleja työnnetään lihakseen, mistä ne sitten lähtee vaeltamaan muualle kehoon, sen paremmin keho voi itse rauhassa rakentaa immuu­ni­jär­jes­telmää. Näin myös välttää kaikenlaisia autoi­muu­ni­sai­rauksia, kuten allergioita, muita ihosairauksia jne. Sen sijaan kannattaa keskittyä terveelliseen ruokavalioon jotta lapsen immuu­ni­jär­jes­telmä voi hyvin taistella mahdollisia sairauksia vastaan”, roko­tek­rii­tikot-ryhmän jäsen kirjoittaa facebookissa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkäri Tuija Leino on hämmentynyt roko­tek­rii­tik­kojen näkemyksistä, jotka eivät perustu faktoihin.

Sellaista ruokavaliota, joka korvaisi torjuisi tauteja rokotteiden tavoin, ei ole, hän korostaa.

– Esimerkiksi tuhkarokko leviää ilmasta kaksi tuntia sen jälkeen, kun sitä sairastava henkilö on poistunut huoneesta. Ruoka­va­li­o­kons­teilla sitä ei pysty torjumaan.

– Ilman rokotteita lapsia sairastuisi vakavasti. Lapset kuolisivat esimerkiksi kurkkumätään. Rokot­ta­mat­to­muus ei ole lapsen edun mukaista.

Roko­tek­rii­tik­kojen keskus­te­lu­pals­talla vanhemmat usein kehuvat, että lapsi on pysynyt terveenä, vaikka ei ole saanut mitään rokotteita.

Leino toteaa sen perustuvan ainoastaan siihen, että muut ovat rokotettuja. Laumasuojan heikentyessä rokot­ta­mat­to­muus on todellinen riski.

– Sellaista maailmaa ei ole, että me kaikki voisimme valita rokot­ta­mat­to­muuden.

Leinon mielestä roko­tek­rii­ti­koilta on hämärtynyt rokotteiden ainoa tarkoitus: vaarallisten tautien torjuminen.

– Ketään ei rokoteta rokottamisen vuoksi. Taudit olisivat paljon vaikeampia kuin joku rokotteesta tullut haitta, joka yleisimmin on ohimenevä ihottuma tai allerginen reaktio.

Leino myös korostaa, että vakavat hait­ta­vai­ku­tukset roko­te­oh­jelman mukaisista rokotteista ovat erittäin harvinaisia.

Hän ottaa esimerkiksi tuhkarokon. Maail­man­laa­jui­sesta aineistosta kerätyn otoksen perustella yksi miljoonasta saattaa saada aivo­tu­leh­duksen MPR-rokotteen hait­ta­vai­ku­tuk­sena. Jos rokotetta ei olisi, tuhkarokkoon kuolisi yksi 10 000:sta sairas­tu­neesta.

Leino kiistää jyrkästi roko­tek­rii­ti­koiden väitteen siitä, että terveys­vi­ra­no­maiset tai terveysalalla työs­ken­te­levät olisivat roko­te­val­mis­ta­jien korruptoimia.

– Ostamme valtiolle rokotteet kilpai­lut­ta­malla roko­te­val­mis­tajia. Ne eivät millään tavalla sanele, mitä rokotteita ostamme.

Leinon mukaan rokotteiden valmistaminen ei ole mikään kultakaivos, ja siksi roko­te­val­mis­ta­ji­akin on kohtalaisen vähän. Roko­te­tut­ki­mukset ovat erittäin kalliita.

Sosiaali- ja terveys­mi­nis­te­riön alaisessa THL:ssä puolestaan tutkitaan, kuinka paljon rokotteet maksavat suhteessa niitä estävien tautien hoitoon.

– Ne rokotteet, jotka ovat budjetissa, ovat erittäin tarkkaan harkittuja. Silloin rokot­ta­mat­to­muu­desta aiheutuva tauti olisi niin paha, että se kannattaa estää ja yhteiskunnan kannattaa siitä maksaa.

Neuvo­las­sa­kaan kukaan tervey­den­hoi­taja ei saa tulospalkkaa siitä, rokottaako hän lapsen vai ei, Leino huomauttaa.

– Raha ei ole motiivi. Neuvolassa ajatellaan lapsen parasta.

 

Antigeenejä on juuri se vähim­mäis­määrä, jolla tauti saadaan torjuttua.

THL:n ylilääkäri Tuija Leino

 

Rokotteet ovat parantuneet huimasti vuosi­kym­me­nien saatossa, Leino kertoo.

Kun ennen yhdessä rokotteessa oli tuhansia antigeenejä, nyt niitä voi olla viisi.

– Antigeenejä on juuri se vähim­mäis­määrä, jolla tauti saadaan torjuttua. Pelko siitä, että lapseen pumpattaisiin paljon aineita, on täysin aiheeton.

THL:ssä yritetään Leinon mukaan keksiä keinoja, joilla roko­tek­riit­ti­sille vanhemmille saataisiin annettua oikeaa tietoa neuvolassa niin, että he eivät kokisi tulevansa painostetuksi.

– Rokotteet ovat kyllä vapaaehtoisia. Vanhemmat ovat kuitenkin vastuussa siitä, etteivät he jätä lasta rokottamatta epäluo­tet­tavan tiedon perusteella.

Perhe- ja perus­pal­ve­lu­mi­nis­teri Annika Saarikko (kesk.) ilmaisi tiistaina Helsingin Sanomien haas­tat­te­lussa huolensa siitä, että yhä useampi lapsi jää rokottamatta vaarallisia kulkutauteja vastaan.

– Faktat ja mielipiteet menevät sekaisin. Tämä on osa laajempaa kehitystä, jossa kysee­na­lais­te­taan tieteellinen tieto, asiantuntijat, hallinto ja auktoriteetit. Tämä myös haastaa kansan­ter­veys­työn aivan uudella tavalla, Saarikko sanoi.

Ministeri haluaa lisätä neuvoloiden valistustyötä rokotepakon sijaan.

HS:n mukaan esimerkiksi tuhkarokolta, vihurirokolta ja sikotaudilta suojaavan MPR-rokotteen kattavuus on laskenut alle tavoitellun 95 prosentin jo 60 kunnassa eri puolilla maata.

 

Tutkija Johanna Nurmen haastattelu julkaistiin alunperin Suomenmaan verkkosivulla keskiviikkona 16.8. Juttua on täydennetty THL:n ylilääkäri Tuija Leinon haas­tat­te­lulla 17.8 kello 15.37. Roko­tek­rii­tikot-sivustolta poimittuja kommentteja on vähennetty sekä otsikkoa muokattu.

 
 
 

Tämän sivuston materiaali perustuu riippumattomien tutkijoiden materiaaliin ja sivuston tarkoitus on herättää keskustelua ja opastaa lukijoitamme. Sivuston tarkoitus ei missään tapauksessa ole analysoida potilaiden hoidontarvetta, eikä se missään tapauksessa korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen tai vastaavan määräämää hoitoa. Sivuston ylläpitäjät eivät ota vastuuta sivuston käyttäjien tekemistä henkilökohtaisista ratkaisuista. Suosittelemme että otat yhteyttä omaan lääkäriisi ennen kuin kokeilet sivustollamme esiteltyjä hoitokeinoja.

Powered by Aava 3